|
|
1/3  Seuraava
1. HYVÄ KIRJOITTAJA
SISÄLLYS: 1.1 Hyvän kirjoittajan ominaisuuksista ja työskentelystä
1.2. Millainen olet kirjoittajana - itsearviointitesti?
1.3. Oppimispäiväkirja kirjoittajan apuna Lähdekirjallisuus
1.1. Hyvän kirjoittajan ominaisuuksista ja työskentelystä Ei ole olemassa yksiselitteistä piirre- tai tyylikuvausta millainen hyvä kirjoittaja on. Kirjoittamista on mahdollista oppia ja se onkin tärkeä taito nyky-yhteiskunnassa. Kirjoittaminen on ajattelua ja maailman hahmottamista. Kirjoittamalla pyritään ymmärtämään ilmiöitä ja kokemuksia sekä löytämään asioille tai tapahtumille merkityksiä. Kirjoittamiseen liittyvät aina myös kirjoittajan tavoitteet ja aikomukset. Kirjoittaminen on viestintätapahtuma, jossa pyritään yhteyden saamiseen muihin ihmisiin ja kertomaan tai tiedottamaan jotakin. Kirjoittamisessa tulisikin aina pohtia kenelle kirjoitamme. (Eco 1990, Lonka ym. 1996.) Tärkeää on käsitellä kirjoittamista taitona. Kun puhutaan tällaisesta taidosta tai hyvän kirjoittajan ominaisuuksista, niin tarkoitetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joita kirjoittaja tässä yhteiskunnassa, tässä kulttuurissa ja tässä tekstin julkaisutodellisuudessa tarvitsee. Tämä auttaa ymmärtämään kirjoittamista yksilöllisenä luovana toimintana. (Jääskeläinen &Pietiläinen 1997.) Kirjoittamisen taidon kehittymistä tarkasteltaessa ehtona on aina tavoitteen asettaminen riittävän korkealle. Edistymisen myötä olisi muistettava arvoida näitä tavoitteita aina uudelleen. (Ekström 1997.) On myös muistettava aina, että taidon kehittyminen vaatii omista erehdyksistä oppimista ja kykyä itsekritiikkiin. Pelkästään oppaiden ohjeilla ei tulla hyväksi kirjoittajaksi vaan paljon jää aina kirjoittajan oman ahkeruuden varaan. Hyväksi kirjoitttajaksi kehittyminen vaatii aina paljon työtä ja taas kerran työtä. Kirjoittajan taidoissa kehittyminen vaatii siis paljon kirjoittamista käytännössä ja myös ripauksen synnynnäistä lahjakkuutta. Kuitenkin Ekström (1997) on todennut sen yllättävän seikan, että kirjoittamisen harjoittelun korostamisesta huolimatta harvassa kirjoittamisen oppaassa tai oppimateriaalissa on selviä harjoitustehtäviä tai vinkkejä itsearvioinnin tueksi. Tässä Hyvä kirjoittaja -jaksossa pyritäänkin tarjoamaan opastusta ja ohjausta kirjoittamisen taitojen itsearvioinnin ja harjaantumisen tueksi. Onhan kirjoittaminen tieteellisessa maailmassa ja yliopisto-opinnoissa keskeisin viestinnän ja oppineisuuden osoittamisen muoto. Mika Waltaria (1994) lainaten, kun hän antaa ohjeita kirjailijaksi aikoville, hyvällä kirjoittajalla pitää olla kykyä nähdä, ajatella ja ymmärtää. Näkemisellä hän ilmeisestikin tarkoittaa henkistä kykyä ymmärtää asioiden olemus. Lisäksi hyvällä kirjoittajalla tulee olla mielikuvitusta ja kykyä eläytyä erilaisiin näkökulmiin ja ajatuksiin. Tämä päteen luovan kirjoittamisen lisäksi myös asiatekstin kirjoittamisessa yhtälailla, sillä tieteellisessä kirjoittamisessa tarvitaan analyyttisiä taitoja vertailla, yhdistellä ja arvioida erilaisia näkökulmia, tuloksia ja teoreettisia perusteita. Waltari (1994) korostaa myös muiden tuottamien tekstien lukemisen merkitystä kirjoittamisen taitoja oppiessa. Waltarin mukaan niin hyvistä kuin huonoistakin teksteistä on mahdollista oppia jotakin. Lukeminen onkin kirjoittajalle tärkeä oppimisen tapa. Tärkeää on myös lukea oikealla tavalla eli lukiessa kannatta aina ajatella lukemaansa ja sen tuottamia merkityksiä sekä kuinka kirjoittaja on merkityksien tuottamiseen pyrkinyt. Tutkittaessa erilaisia kirjoittajia ja heidän ominaisuuksiaan on havaittu, että aloittelevilla ja edistyneillä kirjoittajilla on erilaisia tapoja ja tyylejä tuottaa tekstiä. Tuloksena on hahmoteltu kaksi erilaista strategiaa: tiedon toistamisen ja tiedon muokkauksen strategia kirjoittamisessa. (Kts. Lonka ym. 1996.) Näiden strategioiden perusteella on mahdollista luonnehtia ja eritellä esimerkiksi tieteellisessä kirjoittamisessa tarvittavan pohdiskelevan kirjoittamisprosessin tyypillisiä piirteitä verrattuna vaikkapa kouluoppimisen ulkoaoppimisen- ja toistamisen strategiaan. Tiedon toistamisen strategia on luonteeltaan tiedon käsittelyä ajattelematta sen alkuperää tai oikeellisuutta. Strategialle on ominaista, että ajattelu, ongelmanratkaisu ja tavoitteiden asettaminen kirjoittamisessa on vähäistä. Kirjoitustyö on impulsiivista ja suunnittelematonta sekä se aloitetaan usein nopeasti. Tekstin tuottamisen yhteydessä ei paljoakaan pohdiskella sisällön ja tekstin ilmaisun suhdetta. Kirjoittamisesta tulee mekaanista ja kirjoittaja ikäänkuin minimoi älyllisen kapasiteetin, jota tehtävä vaatisi. Kirjoittaja usein listaa asioita muististaan peräkkäin listaksi ja kirjoittaa suunnilleen kaiken asiasta tietämänsä. Tyypillistä tällaisessa kirjoittamisessa onkin, että kirjoittaja tuskin lainkaan havaitsee ongelmia, jotka liittyvät tekstissä käytettyihin tietoihin tai aineistoon. Tämä häiritsee tekstin tuottamisessa mielekästä kysymyksen asettelua tai argumentoitia. (Lonka ym. 1996.) Tiedon toistamisen strategian avulla saavutetaan kyllä usein sinänsä hyviä tuloksia esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa tai koulujen testeissä, mutta on syytä pitää mielessä aikuisen oppimisen erilaisuus ja vaativuus. Etenkin yliopisto-opinnoissa tapahtuva tieteellinen kirjoittaminen on vaativampaa ja opiskelijan täytyisi pyrkiä tiedon toistamisesta kohti tiedon muokkausta, jotta oppiminen olisi tuloksellista. (Kts. Lonka ym. 1996.) Jos näin ei tehdä jää asioiden ja ilmiöiden ymmärtäminen useinkin puutteelliseksi. Tällöin asioiden vertaileminen tai soveltaminen ei useinkaan onnistu. Tiedon muokkauksen strategia korostaa ihmisen ongelmanratkaisuprosessia kirjoittamisessa. Tälle prosessille on tyypillistä huolellinen ongelma-analyysi ja oman työskentelyn tavoitteiden asettelu. Tietoa muokkaava kirjoittaja käyttää paljon energiaa esimerkiksi tekstin tyylin muokkaamiseen sisältöä vastaavaksi. Tietoa muokkaava kirjoittaminen on siten prosessi, jossa aluksi kirjoittaja muotoilee mielessään tekstin tavoitteen ja tehtävän vaatimustason. Sitten käytetään aikaa myös tekstin huolelliseen suunnitteluun ja valmisteluun ennenkuin ryhdytään varsinaiseen kirjoittamistyöhön. Kirjoittaminen voi sinänsä olla nopeasti tapahtuvaa ja luonnostelevaakin mutta usein tekstiin palataan jälkikäteen ja sitä tarkistellaan ja korjaillaan useaan otteeseen. Tietoa muokkaavalle kirjoittamiselle ovat tyypillisiä siten itsearvioivat ja pohdiskelevat työkentelytavat. (Lonka ym. 1996.) Yleisesti voidaan todeta, että oppimaan oppiminen eli omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on tärkeää kehittyvälle kirjoittajalle. Tietoa muokkaavassa kirjoittamisessa kirjoittaja usein asettuu ikäänkuin oman tekstinsä ulkopuolelle ja arvioi sitä oletetun lukijan näkökulmasta. Hyvä kirjoittaja pyrkii jatkuvasti suhteuttamaan sisällön ja ilmaisun ilmiasun näkökulmia toisiinsa. Näin tietoa muokkaava kirjoittaminen palvelee myös sisältöjen hallitsemista ja oppimista. Tietoa muokkaavassa kirjoittamisessa on aina mukana tekstin suunnittelua. Se miten se tapahtuu on yksilöllistä. Toiset kirjoittajat tekevät sen tietoisemmin tekstin kokonaisuus mielessään. He ovat hyvin selvillä siitä, millaisia vaiheita heidän kirjoittamiseensa kuuluu ja he harkitsevat tekstin tavoitetta, rakennetta ja tyyliä tarkasti. Toiset kirjoittajat taas suunnittelevat tekstiä tiedostamattomammin, samalla kun kirjoittaessaan ratkaisevat käsillä olevia kysymyksiä (Iisa ym. 1997.) Yhteenvetona voidaan todeta, että jos haluaa kehittyä kirjoittajana tietoa muokkaavaksi kirjoittajaksi kannattaa opetella tiedostamaan ja arvioimaan omaa kirjoittamisprosessiaan. Kirsi Lonka (kts. Lonka ym. 1997) pyytää kiinnittämään huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin ja kehottaa analysoimaan niitä omalla kohdallasi tekemistäsi teksteistä kun harjoitellaan kirjoittamisen itsearvointia:
- käytätkö paljon positiivisia vai negatiivisia ilmauksia?
- pidätkö kirjoittamista vaikeana vai helppona asiana?
- mitkä ovat kirjoittamisessasi vaikeudet?
- mitä ovat olleet positiivisia kokemuksia kirjoittamisessai?
- millainen on tapasi kirjoittaa? Kirjoitatko niukasti vai runsaasti?
- onko tapanasi muokata valmista tekstiä tai miettiä esittämisjärjestystä? Vai kirjoitatko intuitiivisesti asiat siinä järjestyksessä kuin ne tulevat mieleen?
Seuraavalla sivulla olevan kysymyssarjan tarkoituksena on lisätä itsetuntemustasi kirjoittamisen alueella. Painotatko kirjoittamisessasi tiedon toistamista vai tiedon muokkausta? Kyseessä ei ole testi tai koe, vaan tulokset näkyvät vain sinulle. Käytä suuntaa antavia tuloksia hyödyksesi pyrkiessäsi lisäämään itsetuntemustasi ja itsearviointitaitojasi kirjoittajana. |
https://moodle.uta.fi/mod/resource/view.php?id=64770 tarkemmin
-------------------------------------
gi_01.gif (382 bytes)
Hyvä kirjoittaja
Kirjoittamisprosessista
Tiedonhaku ja lähteiden käyttö
Essee ja tutkielma
Empiiriset aineistot
Opintojakson arviointi
gi_08.gif (408 bytes)
Yleistä (esittelyteksti tästä oppaasta)
Haku (aakkosittain hakusanat, jotka linkitetty teks.koht.)
Sisältö (sisältökarttasivu)
Ohje (opastussivu käyttäjälle)
Etusivu (Tuumasta tekstiksi)
gi_01.gif (382 bytes)
2/3 Edellinen edellinen sivu edellinen sivu Seuraava
1.2. Millainen olet kirjoittajana - itsearviointitesti?
(muokattu Kirsti Longan (Lonka ym. 1996) laatiman kirjoittamisen itsearviointikyselyn pohjalta)
Ole hyvä ja vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla jokaiseen kysymykseen yksi mielestäsi itseäsi kuvaava vaihtoehto! Muista olla rehellinen itsellesi! Klikkaa hiirellä lopuksi Tarkista -painiketta sivun lopussa!
1
Täysin eri mieltä 2
Jokseenkin eri mieltä 3
En osaa sanoa 4
Jokseenkin samaa mieltä 5
Täysin samaa mieltä
1. Minusta on turhaa näyttää tekstiäni muille, ennen kuin se on mielestäni valmis. 1 2 3 4 5
2. Muokkaan tekstiäni useaan kertaan.
1 2 3 4 5
3. En pidä siitä, että muut puuttuvat tekstini sisältöön. 1 2 3 4 5
4. Kirjoittamisen kuuluu edetä vaihe vaiheelta suunnitelman mukaisesti. 1 2 3 4 5
5. On hyödyllistä kuulla muiden kommentteja omasta tekstistään. 1 2 3 4 5
6. Oikeakielisyyden tarkistaminen on palautteessa tärkeintä. 1 2 3 4 5
7. Kirjoittaessani mietin, ymmärtääkö lukija mitä tarkoitan. 1 2 3 4 5
8. Kirjoittaminen on luovaa toimintaa. 1 2 3 4 5
9. Olen hyvin haluton muuttamaan tekstiäni, lukuunottamatta oikeinkirjoitusta. 1 2 3 4 5
10. Kirjoitan säännöllisesti, riippumatta mielialasta. 1 2 3 4 5
11. Saan aikaan paljon valmiita tekstejä.
1 2 3 4 5
12. Ilman annettuja määräpäiviä en saisi mitään aikaiseksi. 1 2 3 4 5
13. Olen aloittanut tekstejä, joita en ole saanut koskaan valmiiksi. 1 2 3 4 5
14. Menen joskus ihan lukkoon, kun minun pitäisi tuottaa tekstiä. 1 2 3 4 5
15. Ryhmän tai työtoverin tuki on kirjoittamisessa tärkeää. 1 2 3 4 5
16. Kirjoitan vain silloin, kun olosuhteet ovat tarpeeksi rauhalliset. 1 2 3 4 5
17. Kun määräpäivä (dead-line) lähestyy, kirjoitan yhä intensiivisemmin. 1 2 3 4 5
18. Minusta kirjoittaminen on yksitysasia, eikä muiden pidä puuttua siihen. 1 2 3 4 5
19. Kun määräpäivä (dead-line) lähestyy, saatan mennä kiireessä aivan lukkoon. 1 2 3 4 5
20. Kirjoitan säännöllisesti ja paljon. 1 2 3 4 5
21. Kirjoitan aina, kun saan tilaisuuden. 1 2 3 4 5
22. Vältän kirjoittamista viimeiseen asti. 1 2 3 4 5
23. Tekstin kirjoittamien moneen kertaan on aivan luonnollista. 1 2 3 4 5
24. Kirjoittaminen on uusien ideoiden ja ilmaisutapojen luomista. 1 2 3 4 5
25. Kirjoittaminen kehittää ajattelua. 1 2 3 4 5
---------------------------------------
gi_01.gif (382 bytes)
Hyvä kirjoittaja
Kirjoittamisprosessista
Tiedonhaku ja lähteiden käyttö
Essee ja tutkielma
Empiiriset aineistot
Opintojakson arviointi
gi_08.gif (408 bytes)
Yleistä (esittelyteksti tästä oppaasta)
Haku (aakkosittain hakusanat, jotka linkitetty teks.koht.)
Sisältö (sisältökarttasivu)
Ohje (opastussivu käyttäjälle)
Etusivu (Tuumasta tekstiksi)
gi_01.gif (382 bytes)
3/3 seuraava sivu Edellinen
1.3. Oppimispäiväkirja kirjoittajan apuna
Mikä on oppimispäiväkirja?
Yksi menetelmä kirjoittamisen ja oman oppimisen taitojen kehittämisessä on oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirjaa käytetään erityisesti ajattelun ja oppimisen jäsentäjänä ja sen teho perustuu ajatusten säännölliseen jäsentämiseen kirjaamalla ne päiväkirjaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi päivittäin tai viikottain. Tärkeää on tietty säännöllisyys. Päiväkirjan ensisijainen tarkoitus on kannustaa pohdiskeluun ja oman edistymisen arviointiin. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteyksien hahmottamista opittujen tosiasioiden, käsitteiden ja periaatteiden sekä omien kokemusten ja tietojen välillä. Oppimipäiväkirjan hyödyllisyys ajatusten jäsentäjänä on siinä, että esimerkiksi tavallisessa keskustelussa oman ajattelun ristiriidat ja puutteet eivät välttämättä tule tiedostetuksi. Aukkokohdat omissa käsityksissä huomataan usein vasta kirjoittaessa, kun mietitään asialle perusteltua esittämistapaa.
Lonka ym. (1996) mukaan päiväkirjan kirjoittaminen on havaittu erityisen hyödylliseksi tilanteissa, joissa on tarpeen jäsentää kirjoittajan omia kokemuksia suhteessa teoreettiseen tietoon. Koska päiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä, se voi auttaa sinua muodostamaan henkilökohtaisen näkökulman oppimiisi asioihin. Oppimispäiväkirja toimii siis ensisijaisesti itsearvioinnin välineenä. Sen avulla seurataan oppimisprosessin kehittymistä kohti asetettuja tavoitteita. Usein jälkikäteen luettuna oppimispäiväkirja tuo hyvin konkreettisesti esille oman kehittymisen ja siihen liittyvät vaiheet. Huomataan, että jotkut aiemmin vaikeilta tuntuneet asiat voivat sittemmin osoittautua itsestäänselviksi.
Miten oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan?
Lonka ym. (1996) antavat mm. seuraavia ohjeita oppimispäiväkirjan pitämisestä:
1) Kirjoita tietokoneella, kirjoituskoneella tai selvällä käsialalla päiväkirjan sivuja.
2) Kirjoita kaksi lyhyttä tekstiä (ainakin ½ sivua kumpikin) tai yksi koko sivun teksti joka viikko. Kiinnostavasta asiasta voi toki kirjoittaa pidempäänkin. Yhteensä siis vähintään yhdeksän-kymmenen sivua. Sisällytä päiväkirjaan raportit kursseilla tehdyistä harjoituksista tai ryhmätöistä.
3) Aloita jokainen teksti uudelta sivulta ja päivää se.
4) Tekstien ei välttämätä tarvitse keskittyä juuri kyseisen viikon aiheeseen, voit pohdiskella yhtä hyvin asioita, jotka ovat tulleet esille aikaisemmin.
5) Painota kurssilla oppimiasi käsitteitä ja tarkastele kokemuksiasi suhteessa niihin. On liian helppoa täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kertomuksilla omista kokemuksistaan - niiden käsitteellinen analyysi on paljon vaikeampaa.
6) Kirjoita selkeästi. Vältä pintapuolisia kommentteja. Yritä käsitellä monia kurssilla esiin tulleita käsitteitä samassa tekstissä, jos se luonnistuu.
7) Yritä kirjoittaa tekstiä kuudella ajattelun tasolla (ks. kuvio alla). Kun oppiminen etenee, koeta siirtyä tasoille 2-6. Yritä suhteuttaa asioita omiin kokemuksiisi ja ajatuksiisi.
Miten oppimispäiväkirjaa arvioidaan?
Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkökulma opittuihin asioihin. Sen sijaan, että miettisit koko ajan arviointia, pyri keskittymään oppimiseen ja kiinnostaviin asioihin kirjoittaessasi päiväkirjaasi. Jos haluat, voit muokata tekstejä myöhemmin paremmiksi. Jos kurssin suorittamiseen liitty otteita oppimispäiväkirjoista, valitse opettajalle näytettävään "portfolioon" mahdollisimman edustava näyte omasta ajattelustasi. (Lonka ym. 1996.)
Hyvässä oppimispäiväkirjassa tulisi olla eriteltynä ajattelun ja oppimisen eri tasoja, jota voi verrata esim. Bloomin esittämään taksonomiaan (kts. esim. Lonka ym. 1996) ajattelun tasoista. Siinä on eritelty ajattelun kehittymiseen liittyviä tasoja tiedon tunnistamisesta tiedon arviointiin saakka esitettyjen kriteereiden valossa. Näitä tasoja on aina hyvä verrata suhteessa asetettuihn tavoitteisiin ja kehittymistarpeisiin.
AJATTELUN TASOT BLOOMIN MUKAAN:
TASO
PAINOPISTE
TAVOITE
VERBIT
1
TIETO Tunnistaminen
ja toistaminen
-kyky muistaa
faktoja sanatarkasti Näytä, että tiedät Luettele, toista, kuvaile,
määrittele, tunnista,
otsikoi
2
YMMÄRRYS Tavoita tiedon
merkitys ja tarkoitus
-kerro omin sanoin Näytä, että
ymmärrät Selitä, kuvaa, tiivistä
tulkitse, laajenna,
muokkaa, mittaa
3
SOVELLUS Käytä tietoa
-sovella opittua
uusiin tilanteisiin Näytä, että pys-
tyt käyttämään
oppimaasi Havainnollista, sovella,
käytä, löydä ratkaisuja,
suoriudu, ratkaise,
valitse keinot
4
ANALYYSI Päättele
-jaa tieto osiin ja näe
suhteet osien välillä
sekä suhteessa kokonaisuuteen Näytä, että pys-
tyt löytämään
olennaiset asiat Analysoi, debatoi,
erottele, yleistä, tee johtopäätöksiä, jäsennä, päättele
5
SYNTEESI Ole luova ja
omaperäinen
-yhdistele käsitteitä
uudella tavalla Näytä, että pystyt
luomaan ajatuksia
tai kokonaisuuksia Luo, suunnittele,
tuota, yhdistele
6
ARVIOINTI Luo kriteerit
arvioidaksesi tietoa.
Käytä niitä. Näytä, että pystyt
arvioimaan ideoita,
tietoa, menettelyjä
ja ratkaisuja Vertaile, valitse, arvioi, päättele, kontrastoi,
kehitä kriteerit, arvosta
Lähdekirjallisuus
Ekström, N. (1997) Kirjoittamisen taitoa etsimässä. Teoksessa Jääskeläinen, M. & Pietiläinen, P. (toim.) Kirjoittaja opissa. Kirjoittamisen taitoja ja tiedettä etsimässä. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö.
Iisa K., Kankaanpää, S. & Piehl, A. (1997) Tekstintekijän käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat Oy.
Jääskeläinen, M. & Pietiläinen, P. (1997) Kirjoittaen etsitään kirjoittamistiedettä. Teoksessa Jääskeläinen, M. & Pietiläinen, P. (toim.) Kirjoittaja opissa. Kirjoittamisen taitoja ja tiedettä etsimässä. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö.
Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. (1996) Taitava kirjoittaja. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Waltari, M. (1994 (1935)) Aiotko kirjailijaksi? Tuttavallista keskustelua kaikesta siitä, mitä nuoren kirjailijan tulee tietää. WSOY. 2 p.
---------------------------------------------------------------
Posts
